Digitalisaation kymmenen suurta päätöstä

Tiivistelmä:

  • Vastuu liiketoiminnan digitalisaation suurista päätöksistä kuuluu toimivalle johdolle, hallitukselle ja joskus omistajille.
  • Strategiset päätökset, niiden valmistelu ja toimeenpano, sekä niiden yhteydessä käsitellyt kysymykset edustavat digitalisaation konkretiaa.
  • Ensimmäinen askel on oikeiden asioiden tunnistus päätettäväksi.
  • Päätöksentekoon liittyvä epävarmuus tulee erottaa toteutukseen kytkeytyvästä riskistä.
  • Päätöksenteko merkitsee myös sitoutumista, jonka vaihtoehtoiskustannus tulee huomioida.
  • Suuret päätökset kytkeytyvät näihin teemoihin: ajoitus, laajuus, kohdistus, liiketoimintamalli, kilpailukyvyn perusta, luontaiset vahvuudet, kilpailuedun lähteet, toteutuskyky, toteutustapa ja strateginen joustavuus.

Kun seminaarit digitalisaation merkityksen oivaltamiseksi ja Pelastetaan Suomi -hengen nostattamiseksi on käyty, jo kotimatkalla mieleen hiipineeseen Decision making1”So What?” kysymykseen pitäisi alkaa pikkuhiljaa löytämään vastauksia. Ilman niitä kun tahtoo sisäiseen valaistumiseen jäädä ikävä varjo. Tämä kirjoitus yrittää hahmotella oikeat kysymykset ja päätöstä vaativat asiat, joiden myötä todellisia ratkaisuja on mahdollista saavuttaa.

Inspiraation lähteenä toimii muiden muassa McKinseyn mainio artikkeli Strategic principles for competing in the digital age. Tässä esitetty TOP10 lista eroaa kuitenkin merkittävästi McKinseyn TOP6 listasta muutenkin kuin pituuden puolesta. Lukijan kannattaakin verrata listoja ja pysähtyä hetkeksi miettimään miksi ne eroavat toisistaan niinkin paljon.

Päätöksenteko on jo itsessään arvokasta. Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin patistelu ja rohkaisu onkin syytä ottaa tosissaan. Muussa tapauksessa riskinä on jääminen nukkujien ja neuvottomien joukkoon. Mutta huivi silmillä ei silti pidä lähteä lonkalta ammuskelemaan – voi osua varpaisiin.

Lue koko kirjoitus täältä: aedon.fi

Digitaalisen murroksen haaste johtamiselle

Digitalisaatio innostaa. Se näyttäisi tuovan paljon hyvää. Tai vähintäinkin se luo suuren määrän uusia mahdollisuuksia. Joskus toki muistetaan mainita myös se, millaisen päänsäryn se aiheuttaa meille kaikille – oli kyse sitten henkilökohtaisesta osaamisesta, yrityksen kilpailukyvystä taikka kansantalouden vajeista.

Globalisaation ohella digitalisaatio on toinen keskeisistä liiketoimintaympäristöä muokkaavista megatrendeistä. Johtamisen haaste käy suureksi koska toimintaympäristö on sekä kompleksinen että dynaaminen. Eikä oloa helpota yhtään toteamus: muutos ei enää koskaan tule olemaan niin hidasta kuin nyt.

Luovan tuhon Shiva-jumala
Luovan tuhon Shiva-jumala

Digitaalinen murros jäsentyy hyvin luovan tuhon käsitteen avulla. Kun käyttöön otetaan vielä intialainen jumala, voidaan tilanne visualisoida: samalla kun Shiva kylvää uusia liiketoimintaversoja oikealla kädellään, tuhoaa se armotta vanhaa vasemmalla kädellään.

Start-upin kannalta tilanne on aika kiva: jumala hymyilee ja päätä silittää tuo oikea käsi. Valitettavasti start-upit eivät (vielä vähään aikaan) Suomea pelasta. Kansantalouden iskukyky riippuu vielä pitkään vanhoista rakenteista eli olemassa olevasta liiketoiminnasta.

Mutta mutta. Luova tuho ei välitä vanhoista rakenteista: tehoton, kilpailukyvytön ja kannattamaton häviää. Mikä neuvoksi? Miten vanha runko saadaan tuottamaan uusia ja nopeasti vahvistuvia versoja? Miten liiketoiminta saadaan uusiutumaan? Vastaus: hyvällä johtamisella.

Johtamista on tietysti monenlaista ja sitä tapahtuu monissa eri tilanteissa. Kun näkökulmaksi otetaan liiketoiminta kokonaisuutena ja kun konteksti on voimakkaassa muutostilassa oleva toimintaympäristö, valikoituu sopivaksi pääotsikoksi strategialla johtaminen digitaalisessa murroksessa.

Murroksesta nousevat vaatimukset johtamiselle ovat moninaiset, mutta karkealla tasolla asia on periaatteessa yksinkertainen. Hyvän johtamisen tunnusmerkkejä ovat:

  • toimintaympäristön muutoksen ja sen liiketoiminnallisen merkityksen hahmotus
  • tilannesidonnaiset eli ympäristömuutoksiin ja yrityksen sisäiseen todellisuuteen kytketyt valinnat
  • toteutuskyky inkrementaalisista parannuksista ydinliiketoiminnan transformaatioon

 

Digitalisaation kolme estettä: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys

Digitalisaatio on noussut ehdolle suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parannuskeinoksi ja siinä sivussa kansantaloudelliseksi ihmelääkkeeksi. Kaiken hypetyksen keskellä alkaa olla vaikeaa nähdä metsä puilta. Hieman karrikoiden digitalisaation hyödyntämisen esteet voi jakaa kolmeen ryhmään: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys. Nämä kaikki palautuvat viime kädessä johtamiseen – ne ovat modernin liiketoimintaympäristön johtamiselle asettamia haasteita.

Lue koko juttu täältä: aedon.fi