Kirja-arvio on aluperin ilmestynyt aedon.fi sivulla. Arvion kirjoittaja on Petri Seppänen.

Tiivistelmä:

• Yrittäjyyttä on kaikkialla ja lähes kaikissa yrityksissä
• Yrittäjyys on johtamista
• Aloittavan yrityksen tehtävä on oppia kuinka rakentaa ideasta kestävää liiketoimintaa
• Nopeaan, tehokkaaseen ja systemaattiseen oppimiseen päästään lyhyillä Rakenna-Mittaa-Opi -sykleillä ja Pienimmän Mahdollisen Tuotteen käytöllä (Minimum Viable Product)
• Aloittavan yrityksen on seurattava aitoja innovaation ja oppimisen mittareita ja kyettävä riittävän aikaisin päättämään koko liikeidean muuntamisesta, jos arvonluontia tai kasvua ei saada vaaditulle tasolle

Kirja pähkinänkuoressa

Eric Riesin vuonna 2011 julkaistu The Lean Startup on kirja start-up yrityksen systemaattisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Lean startup filosofian ytimessä on havainto, että start-up yrityksen primääri tehtävä on mahdollisimman tehokkaasti oppia kuinka ideasta rakennetaan kestävää liiketoimintaa.

Lean startup menetelmä perustuu viidelle periaatteelle:

1. Yrittäjyyttä on kaikkialla. Termeillä yrittäjyys (entrepreneurship) ja start-up Ries tarkoittaa kirjassaan ”uuden tuotteen/palvelun luontia äärimmäisen epävarmuuden vallitessa”. Tällä määritelmällä Lean startup menetelmät pätevät uusiin yrittäjiin, yrityksen sisällä tapahtuvaan uuden liiketoiminnan kehitykseen kuin myös esim. julkishallinnon kehitystyöhön.
2. Yrittäjyys on johtamista. ”Just do it” mentaliteetti ei riitä. Menestys vaatii nopeaa, tehokasta ja systemaattista oppimista ja tämän oppimisen johtamista.
3. Aloittavan yrityksen tehtävä on oppia kuinka rakentaa ideasta kestävää liiketoimintaa. Oppiminen tulee systematisoida. Oppimista voidaan ja sitä tulee jatkuvasti mitata.
4. Rakenna-Mittaa-Opi. Start-upin ydintekeminen on viedä ideoita tuotteeksi, mitata kuinka asiakkaat tuotteisiin vastaa ja oppia tästä. Menestyäkseen start-upin tulee kyetä nopeisiin ja kustannustehokkaisiin oppimisen sykleihin. Tässä yritystä auttaa Minimum Viable Product (MVP) menetelmä, jolla tuotetta kehitetään aina vain sen verran mitä seuraava oppiaskel edellyttää.
5. Innovaatiokirjanpito. Aloittavan liiketoiminnan on taloudellisten tai asiakkuusmittareiden sijaan seurattava aitoja innovaation ja oppimisen mittareita ja kyettävä riittävän aikaisin päättämään koko liikeidean muuntamisesta, jos arvonluontia tai kasvua ei saada vaaditulle tasolle.

Start-upin menestys ei Riesin mukaan perustu hyvään onneen eikä oikeaan aikaan oikeassa paikassa olemiseen – Menestys syntyy vain kovalla työllä, systemaattisella johtamisella ja kehittämisellä ja asiakkaalta saatujen oppien pohjalta tuotetta ja usein myös koko liikeideaa varioiden. Lean startup menetelmällä yritys voi merkittävästi nopeuttaa ja tehostaa opintomatkaansa kohti kestävää liiketoimintaa.

Kirja-arvio

Eric Riesin The Lean Startup on merkittävä johtamisopin kirja, joka muovaa käsityksiämme innovaatiosta, start-up yrittäjyydestä ja strategisesta oppimisesta. Innovaatioon liittyvän strategiakirjallisuuden saralla Clayton Christensenin teoriat (esim. Innovator’s Dilemma) keskittyvät toimialamurroksia hyödyntävään innovaatioon, Chan Kimin ja Renée Mauborgnen Blue Ocean Strategy ohjaa ajattelua liiketoimintainnovaatioon ja kilpailuasetelman muuttamiseen ja Geoffrey Moore (esim. Crossing the chasm) tarjoaa menetelmiä uuden liiketoiminnan skaalaukseen massamarkkinaan.  Innovaatio edellyttää määritelmänsä mukaan idean tai tiedon hyödyntämistä. Keskittyessään start-up johtamismenetelmiin Ries täyttää aikaisemman kirjallisuuden jättämän aukon määrittelemällä kuinka ideat saadaan tehokkaasti hyödynnettyä – eli kuinka ideoista syntyy innovaatio. Konkreettisia start-up johtamisen menetelmiä tarjoilemalla The Lean Startup on aloittelevalle yrittäjälle, tai uutta tuotetta kehittävälle, jopa edellä mainittuja klassikoita merkittävämpi ja arvokkaampi teos. Itsekin klassikon aineksia sisältävän kirjan voi tilata esimerkiksi täältä.

Eric Ries (s 1979) on kokenut ja menestynyt teknologia start-up yrittäjä, joka tuskastui Piilaaksossa epäonnistuvien start-up yritysten suureen määrään ja näiden myötä hukattuihin resursseihin. Riesin, vuonna 2008, aloittaman aihetta käsittelevän blogin ympärille syntyi nopeasti Lean startup -liike, joka Riesin johdolla kehitti menetelmiä start-up yrityksen tehokkuuden ja menestymisen edellytysten parantamiseksi. Odotettu Riesin kirja syntyneistä menetelmistä, The Lean Startup, julkaistiin vuonna 2011.

The Lean Startup on kirja start-up yrityksen systemaattisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Lean startup filosofian ytimessä on havainto, että start-up yrityksen primääri tehtävä on mahdollisimman tehokkaasti oppia kuinka ideasta rakennetaan kestävää liiketoimintaa. Lean-ajatteluun perustuvasta teoriasta johdetaan yrityksen alkutaipaleen oppimiseen optimoitu johtamismenetelmä. Ries toteaakin: ”Yrittäjyys on johtamista”.

Ries vakuuttaa omalla start-up kokemuksellaan ja lukuisilla yritys-esimerkeillään mutta on samalla kykenevä rakentamaan selkeän teorian ja joukon menetelmiä yrityksen tehokkaalle johtamiselle. Kirjan henki on ”yrittäjältä yrittäjälle” eikä esitetyissä teorioissa ole hitustakaan akateemisen teoretisoinnin sivumakua.

Kirja murtaa yleisiä, ja omaankin päähäni iskostuneita, menestystarinoiden taustojen illuusioita ja vaikutti suuresti omaan käsitykseeni aloittavan liiketoiminnan menestyksen rakentamisesta. Ries osoittaa vakuuttavalla tavalla, ettei start-up menestys kumpua oikeaan aikaan oikeassa paikassa olemisesta, eikä myöskään kuningasidean sitkeästä puskemisesta läpi harmaan kiven. Menestyksen takana on 99,9 % tapauksista oppimista, muuntumista ja systemaattista johtamista ja kehittämistä kohti kantavaa liiketoimintaa.

Kirja, kuten myös oma kirja-arvioni, jakautuu kolmeen osaan:

• Osa 1: Vision, jossa määritellään mistä Lean startup menetelmässä on kyse ja mihin se soveltuu
• Osa 2: Steer, joka esittelee Lean startup johtamismenetelmät
• Osa 3: Accelerate, joka esittelee start-upin kestävän kasvun moottorit ja kuinka jatkuvaa innovaatiota tulisi ylläpitää myös yrityksen kasvaessa

Osa 1 – Vision

Eric Ries on ehtinyt kokea sekä epäonnistumista että menestystä Piilaakson teknologiayrittäjänä. Oman kantapään kautta oppimisen rinnalla Ries turhautui Piilaaksossa epäonnistuvien start-up yritysten suureen määrään ja näiden myötä hukattuihin resursseihin. Epäonnistumisten taustalla Ries näki sekä perinteisten johtamisoppien sopimattomuuden start-up yrittäjyyteen että myös ”just do it” mentaliteetin riittämättömyyden start-upin menestykselle – Start-up johtamiselle ei yksinkertaisesti ollut olemassa päteviä menetelmiä. Hänen 2008 aloittama ”Startup Lessons Learned” blogi kokosi nopeasti ympärilleen yhteisön, joka keskittyi Riesin johdolla kehittämään menetelmiä start-up yrityksen tehokkaammalle johtamiselle.

Kehitettyjen menetelmien vahvana innoittajana toimi Lean-ajattelu ja erityisesti Toyotan autoteollisuudessa lanseeraama ”Lean manufacturing” tuotantomenetelmä. Menetelmässä kaikki kulutetut resurssit, jotka eivät tähtää arvon synnyttämiseen loppuasiakkaalle todetaan turhuudeksi (waste) ja nämä pyritään eliminoimaan jatkuvan oppimisen ja tehostamisen kautta. Riesin mukaan start-up yrityksen primääri tehtävä on oppia kuinka rakentaa ideasta kestävää liiketoimintaa. Soveltaessaan Lean-ajattelua start-up yrittäjyyteen, jota ympäröi äärimmäinen epävarmuus, Ries pyrkii riisumaan yrityksen alkuvaiheen tekemisestä ja kustannuksista kaiken sen, joka ei ole välttämätöntä seuraavan oppimisaskeleen ottamiseksi.

Termeillä ”yrittäjyys” ja” start-up” Ries tarkoittaa kirjassaan ”uuden tuotteen/palvelun luontia äärimmäisen epävarmuuden vallitessa”. Tällä määritelmällä Lean startup menetelmät pätevät uusiin yrittäjiin, yrityksen sisällä uuden liiketoiminnan kehitykseen kuin myös esim. julkishallinnon kehitystyöhön. Ries toteaakin, että yrittäjyyttä on kaikkialla, ei vain aloittelevissa yrityksissä.

Lean startup menetelmän ydin on seuraava: Ries jäsentelee start-up yrityksen perustuvan visioon, joka edustaa yrityksen tavoitetta luoda menestyksekästä ja kasvavaa liiketoimintaa. Visioon pääsemiseksi yritys luo itselleen strategian, joka sisältää liiketoimintamallin, tuotesuunnitelman ja käsityksen sijoittumisesta kilpailukentässä. Strategia edustaa niitä oletuksia ja valintoja, joilla pyritään synnyttämään arvoa asiakkaille ja kasvattamaan yritystä. Nämä arvon synnyttämisen ja kasvun saavuttamisen hypoteesit tulee testata ja todentaa markkinoilla. Tuote on strategian lopputulos ja se väline, jolla arvoa ja kasvua pyritään synnyttämään – riippumatta siitä onko kyseessä varsinainen tuote (fyysinen tai digitaalinen), palvelu, tai näiden yhdistelmä.

Strategian, sen liiketoimintamallin ja tavoitellun tuotteen, oletusten/hypoteesien todentamiseksi tulee Riesin mukaan tehdä jatkuvia kokeita markkinassa. Jokaisen kokeen oppien pohjalta tulee tavoiteltua tuotetta optimoida. Näiden kokeiden synnyttämä vahvistettu oppiminen (validated learning) edustaa start-upin kehityksen mittareita, joita alkuvaiheessa tulee seurata tarkemmin kuin taloudellisia tuloksia.

Koska kertyvä oppi tulee vahvasti vaikuttamaan lopulliseen tuotteeseen, on tuotteen kehittäminen aina rajattava vain siihen, mikä mahdollistaa seuraavien kokeiden läpiviennin ja näistä oppimisen. Nämä jatkuvat kokeet ovat aloittavan yrityksen ”päätuote” joiden avulla määritellään myöhemmän vaiheen kaupallista tuotetta. Näin toimien minimoidaan syntyvä turhuus, kun muutosten myötä ei jouduta hylkäämään liian aikaisin tehtyjä panostuksia. Lean startup filosofian vastakohtana voidaan pitää ”Build it and they will come” -ajattelua, joka Riesin mukaan on takuuvarma tapa luoda paljon turhaa. ”Mitä hyötyä on luoda tuote ajallaan ja budjetissaan, jos syntynyttä tuotetta ei kukaan halua?”

Säännöllisin väliajoin start-up yrityksen on pysähdyttävä arvioimaan sitä, onko tuotteen optimoinnilla kyetty todentamaan strategian arvonluonnin ja kasvun hypoteesit. Jos näin ei ole, on yrityksen kyettävä päättämään itse strategian, ja sen sisältämän liiketoimintamallin, muuntamisesta. Tämän päätöksen Ries toteaa olevan monelle start-up yrittäjälle vaikea, mutta vain tähän kykenevä yritys saa useamman kuin yhden mahdollisuuden menestykseen. Päätökseen kykenemättömät yritykset päätyvät ”eläviksi kuolleiksi”, jotka saattavat pitkäänkin jatkaa kulkuaan ilman todellisia menestymisen mahdollisuuksia.

Huomioita

Uusien start-up johtamismenetelmien tarpeen perustelu on vakuuttava. Ries kuvaa lukuisilla yritysesimerkeillä kuinka start-up yritys vaatii tehokasta ja systemaattista johtamista ja kuinka erinomaisilta vaikuttavat liikeideat voivat totaalisesti missata monia menestyksen esteitä, jos oppeja ei lähdetä ajoissa hakemaan asiakkailta.

Pidän Riesin esittelemiä start-upin johtamismenetelmiä yrittäjyyden riskejä pienentävinä ja vahvasti yrittäjyyteen rohkaisevina. Menestys ei edellytä alkuvaiheessa täydellistä tuoteideaa eikä ole kiinni tuurista – Osaavalla tekemisellä ja johtamisella saadaan yritys ohjattua kohti menestystä.

Moni start-up yrittäjä päätyy pyytämään rahoittajiltaan lisäpanostusta perustellen aikaisempien sijoitusten synnyttäneen paljon oppeja, joilla lisäraha ”tällä kertaa saadaan kohdennettua oikein”. Usein kuitenkin kertyneet opit jäävät epämääräisiksi.  Riesin määrittelemä vahvistettu oppiminen varmistaa, että oppiminen on aitoa ja että kaikki tekeminen vie askel askeleelta kohti parempaa menestymisen mahdollisuutta. Saavutetut opit kyetään myös osoittamaan, esim rahoittajille, ja näin vakuuttamaan että start-upin johtaminen on hyvissä käsissä.

Lean startupissa korostettu ja konkretisoitu kasvuhypoteesin todentaminen on, erityisesti uutta liiketoimintaa tai tuotetta rakennettaessa, tärkeä lisäys arvonluonnin hypoteesien varmistamisen rinnalla. Merkittävänä täytyy myös pitää havaintoa, että Lean startup teoria ja menetelmät soveltuvat niin aloitteleviin yrityksiin kuin olemassa olevien yritysten uuden liiketoiminnan synnytykseen. Jatkuvien muutosten ja uusiutumisen aikakaudella The Lean Startup on tärkeä kirja lähes kaikille johtajille.

Liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset korostavat yritysten ketteryyden ja oppimisen tarvetta. The Lean Startup tuo vaadittuun strategiseen oppimiseen uuden suunnitelmallisen markkinasta oppimisen haaran, joka soveltuu kaikkeen uuden tuotteen tai palvelun luontiin niin uusissa kuin olemassa olevissa yrityksissä.

Osa 2 – Steer

Lean startup johtamismenetelmässä oppiminen tapahtuu Rakenna-Mittaa-Opi -sykleillä (Build-Measure-Learn). Tavoitteena on minimoida kuhunkin sykliin kuluva aika ja resurssit.

Yrityksen strategialta ja sen tavoitellulta tuotteelta vaaditut kokeet tulee Riesin mukaan valita purkamalla yrityksen strategia arvonluonnin ja kasvun hypoteeseihin. Tehtyjen oletusten testaukseen ei useinkaan tarvita tavoiteltua tuotetta. Ries esittelee tähän tarkoitukseen käsitteen Minimum Viable Product (MVP) – Pienin Mahdollinen Tuote, jota edustaa mikä tahansa, joka auttaa seuraavan oppimisaskeleen ottamisessa. MVP:nä voi toimia esimerkiksi asiakashaastattelut tai ihmisen tekemisellä simuloitu tuote tai palvelu. Toki MVP:n roolin ottaa usein myös varhainen versio tavoitellusta tuotteesta. Tällöin on kuitenkin Riesin mukaan varmistettava, että tuotetta aidosti kehitetään vain seuraavan vaiheen testauksessa välttämättömien toimintojen verran. Tuotteen kehittäjälle on usein iso kynnys viedä asiakkaalle pelkkä raakile, mutta juuri näin tulee toimia edellyttäen että tällä kyetään seuraavan vaiheen opit keräämään.

Vastaukset strategian sisältämien oletusten oikeellisuudesta löytyy Riesin mukaan vain ja ainoastaan asiakkailta, ei esimerkiksi markkina-analyyseistä tai sisäisestä testauksesta. Ries viittaakin Toyotan käyttämään termiin ”Genchi Gembutsu” – vapaasti suomennettuna ”mene ja näe se itse”. Ries myötäilee myös Steve Blankin start-up yrittäjyyden Customer Development oppeja, jotka myös ohjaavat yrittäjää jo aikaisessa vaiheessa ulos omasta rakennuksesta ja suoraan asiakkaiden luokse.

Oppeja synnyttävien kokeiden tulosten mittaamiseksi Ries esittelee joukon menetelmiä. Joukkoanalyysissä (Cohort analysis) vertaillaan jokaisen asiakasinkrementin (esim. päivän tai viikon uudet asiakkaat) käyttäytymistä aikaisempiin. Jakoanalyysissä (Split analysis) uutta tuotevarianttia kokeillaan osaan asiakkaista ja seurataan näiden käyttäytymisen eroamista muihin asiakkaisiin.  Näillä menetelmillä päästään seuraamaan tehtyjen muutosten vaikutusta asiakkaisiin – Tämä kertoo start-upille merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi kumulatiiviset taloudelliset tai asiakkuusmittarit.

Kunkin tehdyn kokeen tulosten pohjalta start-upin tulee optimoida tavoittelemaansa tuotetta. Onnistuneen kokeen tuoteominaisuudet tulee viedä suoraan tuotantoon ja ominaisuudet, jotka eivät kasvata asiakkaan kokemaa arvoa tulee välittömästi jättää pois.

Säännöllisin väliajoin start-up yrityksen on pysähdyttävä arvioimaan onko tuotteen optimoinnilla pystytty todentamaan strategian arvonluonnin ja kasvun hypoteesit. Jos näin ei ole, on yrityksen kyettävä päättämään itse strategian, ja sen sisältämän liiketoimintamallin, muuntamisesta (pivot). Tämän päätöksen Ries toteaa olevan vaikea. Päätöksenteon edellytys ja ehdoton apuväline on, että yrityksessä seurataan aitoja innovaation ja oppimisen mittareita. Ilman näitä voi olla vaikeaa tai mahdotonta nähdä ettei valitulla strategialla tulla pääsemään tavoitteisiin. Päätökseen kykenemättömät yritykset päätyvät ”eläviksi kuolleiksi”, jotka saattavat pitkäänkin jatkaa kulkuaan ilman todellisia menestymisen mahdollisuuksia.

Strategian muuntamispäätökseen kykenevä start-up saa palkinnoksi uusia yrityksiä saavuttaa menestys. Ries toteaa, ettei start-up yrittäjän ”kiitoradan pituutena” tulisikaan pitää aikajaksoa, johon rahoitus riittää vaan sitä, kuinka moneen strategian muuntamiseen rahat riittävät. Vaikkakin perustavampaa laatua kuin tuotteen optimointiin käytetyt opit, myös strategian muuntaminen on siis osa start-upin oppimisprosessia.  Ries esittelee joukon merkittäviä strategisia muutoksia, joihin start-up yrittäjä saattaa päätyä asiakkailta saadun opin pohjalta. Tyypillisimpiä muutoksia ovat:

• Zoom in pivot, jossa tavoitellun tuotteen osasta syntyykin koko uuden strategian tavoittelema tuote
• Zoom out pivot, jossa tavoiteltua tuotetta laajennetaan, ts. alkuperäinen tuote on vain osa tätä
• Customer segment pivot, jossa tavoitellun tuotteen todetaan ratkaisevan muun kuin alkuperäisesti tavoitellun asiakassegmentin ongelman ja strategia kohdistetaan tähän segmenttiin
• Customer need pivot, jossa asiakkaan ymmärtämisen pohjalta havaitaan, että heillä on muita tärkeämpiä ongelmia jotka start-up voi ratkaista kuin se, jonka alkuperäinen tavoiteltu tuote ratkaisee
• Value capture pivot, jossa ansaintalogiikkaa muunnetaan ja tuotteen tarjoamalle arvolle saadaan vastinetta toisessa muodossa
• Engine of growth pivot, jossa kasvun moottoriksi vaihdetaan jokin toinen kolmesta päävaihtoehdosta (katso seuraava osa 3 – Accelerate)
• Channel pivot, jossa vaihtamalla myyntikanavaa nähdään paremmat menestymisen edellytykset

Huomioita

Lean startup opin tavoite minimoida syntyvä turhuus testaamalla liiketoimintamallin ja tuotteen oleelliset epävarmuudet markkinassa mahdollisimman aikaisin, on äärimmäisen looginen ja kaikessa yksinkertaisuudessaan mullistava. Minimum Viable Product menetelmällä panostusten rajaaminen vain siihen, millä saadaan seuraavan askeleen opit asiakkailta, on nerokas oivallus. Intuitio kallistuisi tavoiteltuun tuotteeseen panostamisen puolelle jo alusta lähtien.

Yhtä merkittävä on Lean startupin synnyttämä asenne yrityksen liikeidean epäonnistumista kohtaan. Sen sijaan, että yrittäjän tulisi pelätä alkuperäisen idean ja strategian epäonnistumista, tulee hänen mahdollisimman nopeasti selvittää onko strategia toteutuskelpoinen. Jos ei ole, on tämän aikainen havaitseminen saavutus (ei häpeä) ja strategiaa muuntamalla päästään jatkamaan yrittämistä – Start-upin ”kiitorataa” kun on vielä reilusti jäljellä!

Kirja tarjoilee hyvin konkreettisia menetelmiä, ohjeita ja esimerkkejä kuinka oletusten testaus markkinassa tapahtuu, kuinka oppimista tulisi mitata ja myös kuinka start-upissa tulisi arvioida ja päättää tarpeesta muuntaa itse strategiaa. On ilmeistä, että Ries omaa käytännön kokemusta kirjoittamistaan menetelmistä.

Part 3 – Accelerate

Kirjan kolmas osa esittelee kestävän kasvun moottorit ja kuinka jatkuvaa innovaatiota tulisi ylläpitää myös yrityksen kasvaessa.

Kestävän kasvun moottorit

Ries esittelee kolme kestävän kasvun moottoria:

1. Koukuttava kasvun moottori (Sticky), jossa tuotteen asiakkaalle syntyy vahva tarve pitäytyä tuotteessa ja jatkaa tämän käyttöä
2. Viraali kasvun moottori (Viral), jossa tuotteen asiakkaat tekevät leijonanosan markkinointityöstä ja uudet asiakkaat löytävät tuotteen näiden kautta (esim. Tupperware).
3. Maksettu kasvun moottori (Paid), jossa uudet asiakkuudet löytyvät mainonnalla ja markkinoinnilla. Kestäväksi kasvun tekee se, että mainonta rahoitetaan olemassa olevilta asiakkailta saadusta tulosta

Vaikka yrityksen kasvuun voi myötävaikuttaa useampi kuin yksi kasvun moottori, tulisi start-upin Riesin mukaan keskittyä vain yhteen. Yhtenä syynä tälle on se tärkeä havainto, että yrityksen kasvun moottorin valinta vaikuttaa suoraan myös kasvuhypoteesin todentamiseen ja tämän seurantaan valittaviin mittareihin. Koukuttavan (Sticky) kasvun moottoria käyttävien yritysten tulee keskittyä menetettyjen asiakkaiden suhteelliseen määrään (attrition/churn rate). Viraalia kasvun moottoria hyödyntävien täytyy seurata tarkkaan ns. viraalikerrointa, joka kuvaa kuinka monta uutta asiakasta voitettu asiakas synnyttää. Maksetun kasvun moottorin yrityksen tulee puolestaan laskea asiakkaan hankintakustannuksia (Cost per acquisition) ja verrata tätä asiakkaan elinkaaren yli mitattuun arvoon (customer life time value).

Innovaation vaaliminen kasvavassa yrityksessä

Start-upin kasvaessa ja tätä skaalattaessa on Riesin mukaan tärkeää varmistaa, että jatkuvaa innovointia kyetään ylläpitämään.  Kirjan lähetessä loppuaan Ries tarjoilee joukon menetelmiä ja ohjeita, joilla tähän voidaan myötävaikuttaa.

Ries painottaa kuinka tärkeää on kyetä myös toimintaa skaalattaessa pitäytymään nopeissa kehityssykleissä ja pienissä sarjoissa (small batches). Yhtenä perusteluna tämän tehokkuudesta Ries kuvaa kiinnostavan esimerkin, jossa isä ja hänen tyttärensä kilpailevat siitä, kumpi saa nopeammin postitettua suuren määrän uutiskirjeitä, eli kirjoitettua kuoriin osoitteet, liimattua postimerkit, taitettua uutislehtiset, täytettyä kuoret lehtisillä ja suljettua kirjekuoret. Tytär päätyy toteuttamaan projektin vaihe vaiheelta kun taas isä käy tehtävän kimppuun kirje kirjeeltä. Intuition vastainen lopputulos, jonka myös useampi tieteellinen tutkimus on todistanut, on että isä voittaa kilpailun. Voiton tuo juuri Lean-opin mukaiset hyödyt, kun isä säästyy intuitionkin usein unohtamilta työvaiheilta kuten puolivalmiiden kirjeiden järjestely, pinoaminen ja siirtely.

Kasvavan yrityksen jatkuvaan oppimiseen ja tehostamiseen Ries suosittelee ns. viiden ”miksi” kysymyksen viisautta ja menetelmää. Vastaamalla viiteen yksinkertaiseen kysymykseen mahdollisimman rehellisesti päästään usein kiinni havaittujen ongelmien taustatekijöihin ja näin ongelmaa ratkomaan. Myös tässä tapauksessa idea lainataan autoteollisuudesta (Toyota) josta myös esimerkki: Auton moottorin pysähdyttyä yllättäen voi ongelman ratkaisuun tähtäävä kysymyssarja edetä seuraavasti:

1. Miksi moottori pysähtyi? -> Koska ylikuormitus rikkoi sulakkeen
2. Miksi syntyi ylikuormitus? -> Laakeri ei ollut riittävän voideltu
3. Miksi se ei ollut riittävän voideltu? -> Koska öljypumppu ei pumpannut tarpeeksi
4. Miksi pumppu ei pumpannut tarpeeksi? -> Pumpun akseli oli kulunut
5. Miksi akseli oli kulunut? -> Koska pumpussa ei ollut siivilää ja metallinsirut kuluttivat sitä

Yrityksen kasvaessa on Riesin mukaan tärkeää pitää huoli, että syntyvät rakenteet tukevat myös epäjatkuvuutta yrityksen liiketoimintaan tuovaa innovatiivisuutta. Tätä tukemaan on yrityksen sisällä tapahtuvalle yrittäjyydelle taattava pieni mutta varma resurssointi, valta ja vastuu itsenäisestä tuotekehityksestä sekä “yrittäjien” henkilökohtaisten kannustimien kytkeminen saavutettuun lopputulokseen.

Huomioita

Tavoitellun kestävän kasvun moottorin tiedostaminen ja tarve seurata kasvun kehitystä valittuun moottoriin soveltuvilla mittareilla, on oleellinen täydennys kirjassa jo esitetyille opeille ja menetelmille. Nämä ovat relevantteja jo start-upin strategiaa luotaessa ja liikkeelle lähdettäessä ja kuuluisivat näin ollen kirjan edelliseen, Steer, osaan.

Siirryttäessä innovaation ylläpitoon yrityksen kasvaessa syntyy lukiessa tunne, että myös Riesiltä alkaa tulla raja vastaan. Aiheeseen liittyvä problematiikka on äärimmäisen monimutkainen ja haastava ja siirtyy jo askeleen verran pois start-up yrittäjyyden ytimestä – alueesta jonka kokemusta Ries vahvasti ammentaa. Vain harva, jos mikään, strategisen johtamisen kirja ratkoo tämän aiheen haasteita kattavasti ja myös Ries tyytyy kirjassaan tarjoamaan Lean startup hengen mukaisia matkaeväitä yrittäjyyden seuraavalle vaiheelle. Itse pidän tätä täysin hyväksyttävänä – Ries ja The Lean Startup eivät ole tätä ongelmaa ratkomassa.

Kasvavan yrityksen haasteista ja sen johtamisen menetelmistä kiinnostuneen lukijan on syytä kääntyä myös muiden teorioiden ja menetelmien puoleen. Riippuen tilanteesta ja tarpeista merkittävää apua voi antaa esimerkiksi Geoffrey Mooren menetelmät uuden liiketoiminnan skaalaukseen (esim. Crossing the chasm), Clayton Christensenin teoriat toimialamurroksia hyödyntävästä innovaatiosta (esim. Innovator’s Dilemma), Chan Kimin & Renée Mauborgnen ajattelu liiketoimintainnovaatiosta ja kilpailuasetelman muuttamisesta tai Dozin ja Kososen opit nopeasta strategiasta ja strategisesta ketteryydestä.

Yhteenveto

The Lean Startup on merkittävä johtamisopin kirja, joka muovaa käsityksiämme innovaatiosta, start-up yrittäjyydestä ja strategisesta oppimisesta. Kirjassa on ainesta strategisen johtamisen klassikoksi.

Kirja esittelee ja perustelee eheän Lean startup teorian ja johtaa tästä konkreettisen johtamismenetelmän, jonka avulla päästään systemaattiseen ja nopeaan oppimiseen matkalla ideasta kohti kestävää liiketoimintaa. Kirjoittajan, ja menetelmien kehittämisen taustalla olevan yhteisön, vankka start-up yrittäjätausta ilmenee esitettyjen johtamiskäytäntöjen uskottavuutena ja kattavuutena.

Monet esitetyt opit ja menetelmät ovat mullistavia. Näihin luen muun muassa start-upin strategian, liiketoimintasuunnitelman ja tavoitellut tuotteen hypoteesien testauksen Minimum Viable Product (MVP) menetelmää käyttäen, innovaatiokirjanpidon ja vahvistetun oppimisen mittauksen ja seurannan kuin myös strategian muuntamiskyvyn merkityksen ja päätösten konkreettiset muodot.

Kirja tarjoaa myös ohjeita innovatiivisuuden ja jatkuvan oppimisen ylläpitoon yrityksen kasvaessa. Tässä vaiheessa yrittäjyyttä on kuitenkin strategisen johtamisen kannalta mielekästä siirtää viestikapula Riesiltä esimerkiksi G. Moorelle, C. Christensenille, Doz & Kososelle tai Kim & Mauborgnelle.

Liiketoimintaympäristöjen kiihtyvät muutokset korostavat yritysten ketteryyden ja oppimisen tarvetta. The Lean Startup tuo strategiseen oppimiseen uuden suunnitelmallisen markkinasta oppimisen haaran, joka soveltuu kaikkeen uuden tuotteen tai palvelun luontiin niin uusissa kuin olemassa olevissa yrityksissä.

Innovaatio on määritelmänsä mukaan uusien ideoiden hyödyntämistä. Keskittymällä siihen, kuinka ideasta rakennetaan kestävää liiketoimintaa, on The Lean Startup voimakas innovaatioiden katalyytti – ”Must read” kaikille yrittäjille ja lähes kaikille johtajille.